7/14/2013

Metsämäki Horse Show 2013

Metsämäen kilpailuista selvitty ja mukana tuotiin monenlaisia fiiliksiä. Pähkinänkuoressa selostettuna Väinö oli koko viikonlopun aivan mahtava ratsastaa, kuski teki itse monia täysin turhia mokia sekä jännitti tyhmiä asioita!

 Perjantaina ei ollut mikään kiire lähtöön, sillä kisat alkoivat vasta klo. 13 ja vaikka olinkin ekassa luokassa, ei tarvinnut kuin olla luokan alussa kävelemässä rata, koska lähtönumeroni oli joku 42. Kävelin radan ja suunnittelin uusinnan sillä mielellä että _jos_ Väinö on hyvä, menen suunnitelman A mukaan, mutta _jos_ Väinö on todella hirvittävä, menen suunnitelman B mukaan. Suunnitelma A olikin siis pienillä ponikaarteilla ja plan B sitten pidemmillä ja huonoon fiilikseen turvallisemmilla teillä. Luokan arvostelu oli 367.1, eli puhtaalla perusradalla jatketaan suoraan uusintaan.
Väinön uusintakurvailuja ♥
  Katselin sitten paljonkin ratoja siinä ja totesin ainakin ponien aikana, että ilman noita ponikurveja ei rusetti jonoon ainakaan ole asiaa. Myös muutama kompastus kohta tuli esille, mikä oli hyvä huomata ennen rataa jotta osaa reagoida oikealla hetkellä.
  Jonkun ajan päästä sitten käytiin laittamaan Väinö valmiiksi ja kipsuttelin verkkaan sen kanssa. Alusta alkaen hevonen oli kauhean kivalla tuulella. Ainoa asia mikä jäi verkassa vaivaamaan oli verkkaesteet joille Väinö oli kauhean huono ratsastaa. Todennäköisin syy huonoille verkkahypyille ja topeille oli, ettei ollut tarpeeksi laukkaa.

Painakaahan HD päälle, jos vaikka saisitte pikselimössöstä selvää ;)
 Radalle mennessä ei kuitenkaan ollut kauhean hirveä fiilis, vaan yllättävänkin hyvä. Näytin Väinölle valmistautuessani esteitä ja pidin reippaan tahdin yllä koko ajan. Lähtömerkki, tervehdys ja ei kun menoksi. Ensimmäinen linja oli pitkä ja ystävällisesti verkkaa kohti. Ei mitään ongelmaa. Kolmas este oli pysty poispäin verkasta ja sen jälkeen U-käännös ja trippelille. Trippelille olin itse tulossa liian lähelle, mutta Väinö teki itse ratkaisun ponnistuspaikasta ja lähti askeleen kauempaa jolloin jäin itse pahasti jälkeen! Trippelin jälkeen tuli aika äkkiä pysty-pysty sarja yhdellä askeleella. No problem ja siitä suoralla linjalla okserille. Okserin jälkeen perään tuomarin tornin edessä oleva okseri ja pitkällä tiellä radan reunalla olevalle pienelle pystylle.
  Nappasin kiinni ennen viimeistä pystyä ajatuksella, ettei tulla liian pitkänä ja etteivät jalat unohdu pitkän tien vuoksi. Väinö ottikin pidätteen yllättävän hyvin vastaan ja meinasi pysähtyä. Ehdin kuitenkin reagoida ja laitoin jalat kunnolla kiinni ja puhtaasti yli. Tämän esteen jälkeen alkoi uusinta ja pystyltä jatkettiin suoralla linjalla okserille. En muuttanut tempoa kesken linjan, koska tiesin että linjan jälkeen teen tiukan kaarteen seuraavalle, suunnitelman A mukaan.
   Okserin jälkeen sitten ulkojalalla tiukkaa tukea ja käännös kohti seuraavaa okseria, hyppy vinoon kohti kentän keskellä olevaa ratahenkilökunnan telttaa. Kurvi teltan edestä kohti seuraavaa pystyä ja pysty vinoon seuraavaan suuntaan josta superpieni kaarre ennen vastaan tulevaa estettä, sisäkaarteesta ja yläpuolella olevassa kuvassa näkyvälle pystylle. Tästä pidempi linja viimeiselle, valkoiselle okserille. Ratsastin välissä vähän eteen, mutta en hanattanut liikaa, jotta ei tulisi puomia, tasapainotus ennen estettä ja puhtaasti yli ja maalilinjan yli makein fiiliksin!
 Radan jälkeen pari ihmistä sitten kehaisikin hienoa uusintaani, kaarteista kuulemma tykättiin :D Jännäsin sitten sijoitusta ja neljäs sija sieltä pamahti hienolla 0/0vp tuloksella ja hyvällä ajalla! Palkintojenjako oli kyllä aika hauskan näköinen poni, poni,poni, Väinö, poni,poni... No mutta enkös mä siellä vielä voikin olla kun olen vielä poni-ikäinen juniori? :D

  Metrissä olikin sitten arvosteluna A.2.0 eli perusradan aika ja virheet ratkaisevat. Rata oli rakennettu tosi kivaksi ja helpoksi ratsastaa. Omia kommervenkkejä radalla kuitenkin oli, jotta ei ihan posotteluksi voi heittää.
  Suunnittelin radan aika tiukaksi uusintaradaksi, koska Väinö tuntui oikeasti kivalta käteen ja kaikki pelitti. Verkassa taas samoja ongelmia kuin ekallakin kerralla, mutta radalle menin ihan hyvällä mielellä.

   Aloitin sitten radan suhteellisen hyvällä tempolla. Ykkönen ja kakkonen olivat sama linja kuin edellisessäkin luokassa, mutta toiseen suuntaan. Ei tosin ongelma Väinölle vieläkään. Tästä tiukka kaarre kolmannelle pystylle ja siitä yleisön edessä olevalle linjalle jonka ensimmäinen osa oli okseri ja sen jälkeen tuli pysty-pysty sarja. Olin suunnitellut tulevani linjalle reippaassa tempossa, kuitenkin pidäte ennen sarjaa, jotta jalat eivät unohdu, mutta nyt ei ihan pää enää yhdistänyt muuhun kroppaan! Liian pienillä pidätteillä a- osa alas sitten. Jatkoin trippelille, josta olin suunnitellut pienen kaarteen pystylle, mutta teinkin vahingossa liian pienen kaarteen, jonka vuoksi Väinö käänsi järkevästi esteen ohi. Uusi lähestyminen ja puhtaasti yli. Otin seuraavalle suunnittelemani pienen kaarteen välttääkseni liikaa yliaikaa ja vinosti seuraavalle pystylle. Pystyltä pitkä tie viimeiselle okserille, joka vielä puhtaasti yli.
  Harmittaa hirveästi nuo omat tyhmät virheet, jotka toivat yhteensä 10vp, joista 4vp kiellosta, 4vp puomista ja 2vp voltin tuomasta yliajasta. Muutoin Väinö olisi varmasti ollut taas rusettirivistössä! No mutta. Leuka pystyyn ja kohti uusia tuulia!

 Lauantaina olikin jo aikaisempi herätys. Kilpailut alkoivat kymmenen aikoihin ja tulimme paikalle suurinpiirtein radankävelyn alkuun. Nyt päivän arvosteluna oli A.2.0 eli perusradan virheet siis ratkaisivat taas.
  Suunnittelinkin radan sen mukaan, että tänään ei enää tarvitse olla varauksella vaan tänään voidaan olla voittofiiliksellä. Pienet kaarteet ja parhaat oikomispaikat siis. Ehdin katella muutamia ratoja ennenkuin lähdin laittamaan hevosta valmiiksi. Hokit olin taas kiertänyt jo kotona jalkaan, joten niistä ei tarvinnut stressata kisapaikalla. Verkassa Väinö oli aikalailla samanlainen kuin perjantainakin. Nyt kuitenkin Aisa oli samaan aikaan verryttelyssä ja sanoi, että laukkaa enemmän jolloin sain viimeisestä verkkahypystä tosi buenon!

   Radalle siis päästiin lähtemään kahta paremmilla fiiliksillä. Näyttelin jälleen ohimennen Väinölle esteitä ja varmistelin suunnittelemiani oikomiskohtia samalla kun pidin reipasta ravia yllä. Sitten vain taas lähtömerkki, tervehdys ja menoksi!
  Ennen ekalle esteelle kaartaessani Väinö meinasi jo alkaa viemään minua, mutta sain kaarteessa kontrollin takaisin ja pääsin ponin niskan päälle ja radalla vietiinkin sitten ponia! Ensimmäiselle esteelle lähestyessä Väinö alkoi ihmeellisesti vähän jarrutella, ehdin kuitenkin reagoida temppuun ja puristin hevosen esteestä yli, kun edessä oli kerran pieni(alle 90cm korkea..) okseri ja vaikka se oli poispäin verkasta siihen ei topata! Oli edessä sitten iso lankku tai ei, ei tekosyitä kun kerran este oli jo perjantaina ylitetty :D Jatkoin sitten suoralla linjalla olevalle kakkoselle hyvässä laukassa. Sain otsin linjan alussa alkaa etenemään heti enemmän alkujarruttelujen vuoksi. Kakkosen jälkeen tiukka kurvi kolmoselle, joka oli kakkosen takana. Ajattelin että saisin varmistella tälle esteelle paljon enemmän, mutta Väinön mielestä alkoi ilmeisesti olla tosi kivaa kun se imi itse todella hyvin esteelle. Kolmannelta kaareva neljännelle pystylle. Otin ennen estettä hyvin kiinni, koska esteen jälkeen tuli täys U-käännös viidennelle esteelle, joka oli harvaksi rakennettu pysty, toisin kuten muut esteet jotka olivat aika täynnä puomeja ja lankkuja. Pyrin kuitenkin pitämään paketin kasassa kaarteessa ja laukan hyvänä ja pääsimme pystystä puhtaasti yli. Tästä jatkettiin linjalla sarjalle ja sarjan jälkeen tiukka kaarre seitsemänelle esteelle, johon tein hieman liian pienen kaarteen ja ylin puomi kolahti hiuksen hiuksen hienolla kosketuksella alas! Huomasin mokan samantien, mutta jatkoin rataa kahdeksannelle ja viimeiselle esteelle. Okserille, jolle otin vielä hyvän pidätteen välttääkseni toisen puomin.
  Jälleen mahtava aika, mutta rasitteena tuo pirullinen 4vp, jonka vuoksi jäimme vain nopeimmaksi neljän virheen ratsukoksi. Ilman puomia aikamme olisi riittänyt jälleen neljänteen sijaan!
  Katselin siinä sitten metrin radan ja kävellessä totesin jo, että paljon on tekemistä! Arvostelu oli nyt 367.1 eli nolla rata perusradalta niin saa jatkaa suoraan uusintaan. Totesin jo perusrataa kävellessäni, että jos pääsen uusintaan niin rauhallisesti ja varmasti. Rata oli nimittäin rakennettu mielestäni todella tiiviiksi ja aika isoksi.

 Metrissä verkka sujui suht jees. En tehnyt oksereille kuin muutaman hypyn ja silloinkin esteet olivat korkeudeltaan noin 80-90cm Ponnistuspaikat olivat nimittäin niin huonoina, että totesin ettei kannata yrittää edes liikoja.
  Radalle lähdin vähän jännittyneenä. Tie sarjalle oli mielestäni kaikista pahin ja vaikein ja sarja vaikutti silmääni hieman jännittyneenä kauhean massiiviselta okseri-pysty sarjalta. Ajattelin kuitenkin vain että hyvä laukka ja tarkat tiet niin kaikki onnistuu. Ensimmäinen este oli taas pois verryttelystä. Ei mitään ongelmaa. Toinen este tuli tiukalla tiellä ja kolmannelle esteelle tullessani en edennyt riittävästi kulmaa kohti ja este tuli niin äkkiä, että Väinö ei ehtinyt reagoida vaan painoi jarrut kiinni. Uusi lähestyminen ja hyvin yli, hieman tosin tyveen. Neljännelle esteelle varmistelin vielä vähän turhallekin jo, mutta vähän jo turhaankin. Sarjalle tullessa sain tosi hyvän, suoran, kaarteen ja askelkin olisi ollut aivan täydellinen, mutta videon perusteella näin että kävi sama kuin Ypäjälläkin metrissä, eli en tehnyt mitään. Odotin liian kauhan ja Väinö otti okserin yläpuomit. Reagoin sitten b osalla ja päätin että hylkyä en tästä radasta ota, joten painettiin toisen osan yli puoli paikaltaan ja yläpuomi mukaan. Loppurata sujui sitten jo paljon paremmin, mutta itseäni jäi harmittamaan kun en tajunnut toimia vaikean tien tullessa oikein. Joku olisi voinut siinä lähestyessä kyllä huutaa että ''ratsasta! Varmasti olisi mennyt paremmin! :D
 
  No.. Tuloksena oli sitten harmittavat 12vp mutta opittua tuli jälleen. Enemmän vain rutiinia ja vaikeita tehtäviä! Kyllä Väiski pääsee nuo kaikki esteet, mutta itse on oltava vain varmempi ja rohkaistava hevosta tarpeeksi, niin hyvin menee. Pidin jälleen saksalaisen ratamestarin radoista. Radat olivat mielestäni erilaisia kuin useimpien suomalaisten ratamestareiden ja tilaa oli käytetty hienosti hyväksi. Uusintaradoilla pääsi kyllä nauttimaan ketterästä hevosesta ja kurvailemaan hienoja kaarteita. Ensivuonna tullaan todellakin uudestaan!

  Kaikki kuvat ovat nyt vain perjantailta, koska lauantain kuvia ei ole vielä julkaistu. Mitä piditte tällaisesta postauksesta? Oliko tekstiä ja kuvia aivan liikaa, vai sopivasti? Lisään loput kaksi videota vielä illalla, kun ovat vasta latautumassa youtubeen. Äiti ei saanut kuvattua lauantaista 90 rataa, mikä harmittaa aivan hirveästi, koska se rata oli Hieno isolla H'lla!

2 kommenttia:

  1. Mika Katainen, aika hyvin kuuluttajalta :D
    Noin väärin en ollutkaan vielä kuullut mitään nimeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu noin väärin ei ole vielä minkään nimeä ikinä sanottu! :D

      Poista

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka