9/30/2013

'Because when I shop the world gets better!'

Nähty, koettu, todettu. 
Mitäköhän tällä kertaa? ;)

Tällä kertaa saa nyt kyllä kaiken kuulostamaan jotenkin hassulta.. Kuitenkin. Käsäisimme viikonloppuna jälleen Hööksissä. Olen jo pitkään haaveillut chapseista itselleni, sillä omistan vielä ihan kelpokuntoiset kengät ja välillä on mielestäni ihan hyväkin jopa ratsastaa kengillä ja chapseilla eikä aina saappailla. Marssimme siis liikkeeseen ja sovitin jalkaani suunnittelemiani krokokuviollisia chapseja mutta sovittaessa chapsit olivat auttamatta aivan liian pitkät. Hei oikeasti! Mun jalkaani! Ihmeiden aika ei näköjään ole vieläkään ohi.. Mahtavatkohan lehmätkin pian lentää?  

No ei se nyt niin järisyttävä temppu ollut. Nappasin sitten hyllystä ihan perus pintanahkaiset chapsit, mutta ei menneet sitten nekään. Kotona olin moneen kertaan jo aikaisemminkin mittaillut että mikä koko istuisi juuri minun jalkaani, mutta nyt nämä koot eivät istuneet sitten millään. Onneksi en ollut mennyt tilaamaan niitä netistä!

Siinä katseltiin sitten vähän ja äiti ehdotti Ariatin chapseja ja myyjän kanssa sitten sovitettiin oikea koko joka oli S. Sovitin siis näitä muita chapseja koossa L juuri jalkani pituuden ja pohkeeni leveyden vuoksi. Tässä mallissa sitten tuo S oli aika hyvä jalkaani. Hintakaan ei näillä eronnut pahasti noista Hööksin omista malleista, joten otin chapsit mustana.
Kuva: Hööks
Kotona olen nyt testaillut noita pari päivää ja tykästynyt todella. Mukavat jalkaan ja loppujen lopuksi ihan riittävän tukevat. Ainakin verrattuna noihin meikäläisen vanhoihin chapseihin, jotka ovat jo venyneet auttamatta liian isoiksi minulle kai talvikenkien kanssa käyttämisen vuoksi. Näissä chapseissa on ulkopuolella kaunista nahkaa ja sisäpuolella hyvän tuen ja pidon takaamiseksi mokkapinta. Lisäksi olen tyytyväinen takana olevaan oikeasti vahvaan vetoketjuun! Kaikista inhottavinta on kun vetoketju hajoaa käsiin kesken keikan ja sen teippailua.

Hintaa Chapseilla oli 99€ joka ei mielestäni tuntunut pahalta laadun puolesta ja lisäksi käytin itse tähän Kangasalta voitetun lahjakorttini, mikä helpotti sopivasti rahasta luopumisen tuskaani ;)

 Mitä jalkineita te käytätte ratsastaessa? Suositteko enemmän chapseja ja kenkiä kuin saappaita vain ihan jotain muuta?

9/27/2013

Pikaista päivitystä kotihyppelöinnistä

Ilmoitan jo heti alkuun että kameraa ei mukana ollut, joten valitettavasti jäätte nyt tällä kertaa ilman materiaaleja. Piirsin kyllä pikaisesti kuvan treeneistämme:

Älkäähän kysykö miksi tuo tausta meni harmaaksi..
Aloitettiin ensin verkkaamalla muutamalla puomilla ja kavaletilla Väinön kanssa. Muutamaan kertaan tuntui olevan ponilla vähän ilkikurisia ajatuksia, mutta aika helpolla antoi niistä periksi kun napakasti pysyin vain päätöksessäni ja kenkäisin kunnolla kun ilmeni hiipumista tehtävän edessä. Tarkoituksena oli siis ottaa pienentä virkistävää hyppelyä.

Alkuverkoissa siis pieniä pomppuja, tuo kuvan okseri ei silloin vielä out okseri ja tuo yksittäinen sininen pysty oli ristikkona joten tulin muutamia kertoja niitä. Varsinaisia ratoja en muista kuin viimeisen, mutta otin joitakin yksittäisiä hyppyjä pystyille.

Viimeisessä radassa hyppäsimme sitten ensin okserin alakulmaan, josta käännettiin oikealle ja hypättiin myös tuota samaista kulmaa kohden sininen pysty. Siitä mustalle pystylle jolta mentiin punaiselle. Okserille hyppy oli hyvä mutta lopuille pystyille hypyt tulivat kauhean tyveen. Korjasin vielä sitten loput pystyt ja viimeiselle tuli huono hyppy jonka korjasin vielä ottamalla ensin okserin alle kohti kuvan ylänurkkaa. Okserille jouduin itse reagoimaan, jotta saisin paikan osumaan ja tein mielestäni hyvän ratkaisun ratsastamalla kulman jälkeen eteen, jolloin paikka osui superisti ja hyppy oli mahtava! Normaalisti  olisin jäänyt kulmaan nypläämään taaksepäin saadakseni paikkaa. Nyt oli mahtavaa että osasin reagoida heti ensimmäisellä kerralla. Myös pystylle tuli nyt hyvä hyppy. 

Tämä postaus oli oikeastaan aika turha, koska en muistanut edes kunnolla ratoja mutta halusin saada ylös tämän huomion koska okserit ovat olleet hieman ongelmallisia, koska en ole nähnyt niille nyt millään kunnon paikkoja ja mokaillut niillä muutenkin paljon! Nyt hypystä jäi hyvä fiilis koska A. Reagoin ajoissa tilanteeseen riittävän ajoissa ja B. Hyppy oli todella mahtavan tuntuinen selkään ja lopetettuani hyppäämisen olo oli aivan mahtava pelkästään tuosta yhdestä hypystä. Toivottavasti tämä fiilis jatkuu!

 Onko teille tullut tällaisia samanlaisia tapauksia että yksi super hyppy/liike rohkaisee mieltä enemmän kuin monta peruspomppua tai -liikettä? Olisi kivaa lukea jos muillakin on sattunut tällaisia tilanteita, joten reippaasti vaikka anonyymina kommentoit. Lupaan etten pure ;)

9/26/2013

Helsinki International Horse Show

Uhraan nyt pikaisesti hetkosen aikaa aktiivisesta ruotsinopiskelustani blogin kirjoittamiseen vähän mietteistäni.

Kuva : Googlen kuvahaku
Sieltä se taas on tulossa. Jokavuotinen Helsinki International Horse Show, eli lyhyemmin ja huomattavaisti helpommin ilmaistuna HIHS. Ohjelmaa on taas tarjolla paljon torstaista sunnuntaille ja mukaan mahtuu mm. nuoria hevosia, amatööriratsukoita, poneja, aikaratsastusta, kaksintaistelua, kouluratsastusta sekä esteratsastusta.

Esteratsastuksessa tarjolla on mielenkiintoinen GP-luokka lauantaina sekä Longines World Cup- luokka sunnuntaina! Areenalla tullaan näkemään erityisesti esteratsastuksessa Suomen huippunimiä kuten Anna-Julia Kontio, joka on tulossa paikalle poikäystävänsä Martin Fuchsin kanssa kilpailemaan.

Areenalla on myös nyt viimeisen muutaman vuoden aikana tullut amatööriratsukoille oma kilpailunsa Amateur Tour, jossa siis sarjaan osallistuneista parhaiten pärjäneet ovat ratsastaneet tiensä areenalle. AT finaalikierrokset ratsastetaan torstaina ja perjantaina ja molempien päivien parhaat ratsukot pääsevät kilpailemaan vielä lauantai- illan Top 10 finaaleihin, jossa ratkaistaan sitten koko sarjan voittaja.

Oletteko te lukijat menossa Helsinkiin katsomaan tai onko täällä lukijoiden joukossa mahdollisesti AT kilpaiijoita? Itse olen vähän suunnitellut josko pääsisin torstaina tai perjantaina päivänäytöksiin ihan siitäkin syystä että ne ovat huomattavasti halvempia ja niissä todennäköisesti on vähemmän porukkaa jolloin voi pystyä jopa hengittämään. Joku on voinutkin huomata edellisistä tapahtumapostauksistani, että vihaan tungosta ja kun poltan päreeni keskellä suurta ihmisjoukkoa, joka ei liiku eteen ei  taakse niin alan pujotella ihmisten välistä jopa aavistuksen törkeästi, koska haluan pois siitä tungoksesta! Parhaiimmat shoppailuhetket ovatkin luokkien aikana. Katson luokista yleensä ne suosikkini ja sitten voin suunnata shoppailemaan. Onko täällä samanlaisia?

Nyt kuitenkin on jo korkea aika siirtyä niiden ruotsinkirjojen pariin, joten kiitos ja hei! Teen sitten viikonloppuna taikka huomenissa postausta sitten viikon menoistani.  Huomatkaahan muuten vielä että sain lisättyä alempaan postaukseen kisavideota Niinisalosta loputkin!

9/24/2013

Niinisalon kenttäkilpailut 21.-22.9. - Videot päivitetty!

Tällä kertaa mulla on vain yksi sana, joka saa riittää selittämään tämän postauksen myöhästymistä ja se on koeviikko.

Niinisaloon siis suunnattiin lauantaina. Koulustarttini oli vasta kahden aikoihin joten lähdettiin kotoa kahdentoista maissa. Matka meni oikein hyvin ja kisapaikalla käytiin hakemassa numeromme ja katseltiin paikkoja ennenkuin lähdettiin laittamaan hevosta valmiiksi koulukoetta varten.

© Piia Mäkelä
Koulun verkassa Libre ei ollut mitenkään järisyttävän hyvä, sillä olin vaihtanut sille kuolaimeksi suoran kuolaimen ja ainoa mitä sain aikaan oli vasempaan ohjaan kiinni pureva hevonen.. Koitin ratsastaa sitä sitten läpi mutta en ehtinyt tehdä paljoa ennen radalle menoa.

Radalla hevonen oli kuitenkin ihan jees. Tasainen ja siisti suoritus, mutta tyytyväinen en siltikään ollut sillä hevonen oli koko radan kauhean kiireisen oloinen ja siirtymät olivat alkuradasata ainakin kauhean töksähtelevät ja kaikkea muuta kuin valmisteltuja. Ajattelin sitten radan jälkeen että hyvä jos kuudenkymmenen saadaan, koska ohjelma oli kuitenkin vain tuttari. 

  © Piia Mäkelä
Koulun jälkeen käytiin sitten vaihtamassa kamat ja kierrettiin hokit jalkaan. Esteverkassa otin alkuun joitakin hyppyjä pystylle, jotka menivät kaikki hyvin. Okserille sitten en saanut yhtäkään hyppyä onnistumaan oikeaan kierrokseen ja onnistuimme kahdesti tuhoamaan sen 80cm korkean okserin ilman mitään järjellistä syytä! Sain sitten yhden hypyn onnistumaan vasemmalta ja ilmoitin olevani valmis. Nurmen puolella oli vielä pieni verkka jossa oli aina yksi valmistautuja kerrallaan ja sai hypätä pystyn kerran molempiin suuntiin. Hyppäsin sitten pystyn kerran saadakseni vähän tuntumaa nurmesta.


Radalla annoin hevosen vähän ravata ennenkuin tervehdin ja nostin laukan. Rata oli aika simppeli ja meni oikeastaan vain kahdeksikon kentän ympäri. Ajattelin että en ala säätämään itse enää yhtään mitään vaan pidän vain ohjat kädessä ja jalat lähellä ja annan hevosell tilaa hypätä. Rata alkoi sitten okserilla, jolle tuli hyvä tie ja hyppy. Kakkonen oli pysty, jolle vauhti pääsi vähän kiihtymään mutta hyppy oli ihan jees. Kolmonen oli okeri, jolta oli kaareva linja okseri-pysty sarjalle. Pyrin ratsastamaan kaarteen kunnolla jotta tie okserille olisi suora. Tie ja hyppy onnistuivat ihan hyvin ja tie sarjalle oli ihan hyvä vaikka väli jäikin ahtaaksi. Seuraavana oli linjalla pysty-okseri-pysty joihin olin laskenut toiseen väliin neljä ja toiseen en tainnut edes laskea. Pystylle Libre meinasi ilmeisesti kieltää, mutta hyppäsikin yli. Okserille ratsastin sitten vähän eteen ja paikka ja muut olivat ihan ok. Okserin jälkeen sain ottaa hitusen kiinni ja pystylle ja neljä laukkaa väliin. Vielä viimeinen okseri ja nollarata oli tuloksena. 
Heh.. © Piia Mäkelä

Eläinlääkärin tarkastuksesta sitten takaisin traikulle ja hevoselle kylmäsavet jalkoihin ja traileriin lepäänmään. Käytiin itse odottelemassa koulupaperia, jota emme kyllä vielä silloin saanut mutta pisteet näimme ja yllätyin todella sillä prosentteja saimme hurjat 68% !! Virhepisteinä tämä oli puhtaan estekokeen kanssa -46,7 ja kuudennella sijalla. Käytiin vielä maaston näytössä ennen kotiin lähtöä ja maastorata oli oikein simppelin oloinen.

Emme yöpyneet Niinisalossa joten sunnuntaina oli edessä sama ajomatka. Kisapaikalla käveltiin vielä maasto ja alettiin laittaa hevosta kuntoon. Verkassa en tehnyt mitään ylimääräistä. Otin alkuun ravia ja laukkaa, pari hyppyä pystylle ja vasta lopuksi pari hyppyä rengasesteelle, joka oli maastoverkan maastoeste. Pystyllle Libren hypyt olivat ihan normaaleja mutta tälle renkaalle hypyt olivat paljon terävämpiä, varovaisempia ja esteen jälkeen laukka oli paljon iloisempaa!
© Piia Mäkelä
En ottanut montaa hyppyä ja pian oli jo meidän vuoro valmistautua. Ykkösesteellä kaikki oli vielä ihan hyvin. Sen jäkeen lähti meno niin reippaalla laukalla että en osannut aavistaakaan mitä kakkosella tapahtuisi. Libre alkoi nimittäin vetää vasemmalla ja esteen ohi mutta pienestä sivuhypäykestä huolimatta mentiin ihan ekalla yrittämällä yli! Kolmosellakin sain vielä olla varmistelemassa kepin kanssa ja rohkaisemassa.. Neloselle kaikki olikin sitten jo ihan hyvin ja vitonen sekä kutnenkin meni ihan hyvin vaikka laukka oli koko ajan vähän turhan isoa ja reipasta. Seiska, kasi ja ysikin menivät hienosti vaikka ysillä Libre hyppäsi hulluna ihan liian kaukaa, mutta väliäkös tuolla kun yli meni ja itseluottamus riittää! Kymppi oli sitten alashyppy ja tässäkään kohtaa radasta jarrut eivät pelittäneet niin hyvin että olisin laukkaa rauhallisemmaksi saanut ja alashypyn eteen Libre pysähtyikin kun ei nähnyt riittävän aikaisin koko höskää. Tein sitten pienen kiepautuksen ja ei mitään ongelmia. Katselin jo kellosta että minuutti aikaa hukattavaksi viimeisellä suoralla, johon olisi kulunut hei 20 sekuntia normaalilaukassakin... Koitin sitten jarrutella matkalla kaikkeni mukaan ja maaliin tultiin rasitteenamme yksi kielto sekä 36 sekuntia aliaikaa... Miten niin mentiin muka lujaa? 

Onnellinen pieni :)
© Piia Mäkelä
Lopulta katsottiin vielä että tuo aliaika toi 20 virhettä ja tiputti aika rajusti tuloslistalla sijalle 24. Hyvä kuitenkin tietää että vauhti riittäisi varmasti vielä vaativassakin ;) Hoidettiin vielä hevonen loppuun ja lähdettiin kohti kotia. 

Pääsimme muuten aluevalmennuskatsastuksiin kenttäpuolella. 4.-5.10. on sitten Ypäjällä katsastukset ja toivotaan että päästäisiin mukaan! Ilman kunnon valmennusta en nimittäin halua lähteä eteenpäin paljon jotta homma pysyy turvallisena. Kai sitä nyt pystyisi tuttaria kisaamaan ilman suurempaa treeniä, mutta siitä ylöspäin en kyllä lähde itsekseni!

Loput videot ilmestyvät tänne blogin puolelle sitten kun olen saanut ne ensin nettiin asti, kiitän kärsivällisyydestänne! 

9/18/2013

Kanan lento ja vähän kengänkin

Paljon on tapahtunut pienessäkin ajassa. Plus että en ole ehtinyt kirjoittaa ja nytkin pitäisi olla jo tekemässä läksyjä.. hups! 

Libre on ollut nyt oikeastaan ihan kiva ratsastaa. Anun tunneilla ollaan ehditty kahteen kertaan käydä ja olen ollut ihan tyytyväinen. Libre on liikkunut ihan hyvin. Sänkkärillä revittely on tehnyt tosi hyvää pienelle! Nyt pitäisi taas alkaa työstää suoruutta sillä J kävi ratsastamassa Libren sunnuntaina ja sanoi, että se on vähän vino. Paljon vastalaukkoja ja taivutteluja saatiin ohjeeksi ja niiden mukaan nyt sitten mennään. Tähtäimessä olisi sitten startata viikonloppuna Niinisalossa harrastetta ja sen jälkeen ehkä Kotimäkeen debytoimaan ensimmäinen aluetason helppo A! Kenttäpuolen aluevalkkuihinkin ilmoitettiin katsastuspäivät, joten siinä on varmaan Libren loppukausi. Tylsää että alkukausi meni niin pipariksi, että päästiin nyt vasta kunnolla menemään..

Väinö sitten on ollut vähän kevyemmällä. Äiti on ratsastanut sitä pääasiassa, koska en itse ehdi. Olen nyt kuitenkin pyrkinyt ratsastamaan Vänenkin 2-3 kertaa viikossa. J piti sunnuntaina myös meille pienen estetunnin, joka meni oikeastaan aika hyvin! Keskityttiin aika paljon alussa kontrolliin ja sitten lopuksi vähän isompaan laukkaan. Haastavuutta tähän toi meidän pienehkö kenttämme, jossa koitin sitten pitää hyvää ratalaukkaa yllä mutta ihan hyvin se loppujen lopuksi sitten meni. Väinöllä tähtäimessä olisi sitten mahdollisesti samat Kotimäen kouukisat. Katsotaan nyt. Pikkuisen olen myös suunnitellut jos voisin startata loppukaudesta Vänen kanssa joitakin alue-esteitä, koska Librelle ei niin paljon näytä nyt sopivia luokkia löytyvän.

Fantsu sitten on tehnyt ihan hyvin myös töitä, mutta maanantaina tultiin sitten vähän takapakkia kun lapsi pääsi pikkuisen pukittelun makuun. Kahdesti se lennätti minut alas selästään.. murr!! Kyllä me tästä vielä noustaan! Apuvoimia ollaan jo pyydetty paikalle, joten saas nähdä kuinka seuraavaksi käy... Kyllä me tämä erä vielä voitetaan! 

Näin siis pikaisesti meidän kuulumiset. Ensiviikolla mulla on koeviikko ja oi että tätä ahkeraa lukemisen iloa! Edessä kuudet kokeet.. Ensi jaksosta otin sitten jo yhden turhan kurssin pois, jotta saan vähän aikaa hengähtää ja hitusen helpomman koeviikonkin toivottavasti.

9/12/2013

Huittinen alue-este

 Nyt olen kyllä lykännyt niin pirusti tätä kirjoittamista, että nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni! 

Sunnuntaina suuntasimme siis Huittisiin harrastemestaruuksiin. Kauden suunnitelmissa ja tavoitteissa oli alunperin aluemestaruus, mutta Libren katkonaisen kauden vuoksi en ole päässyt hyppäämään vielä kymppiä, joten en halunnut lähteä uhkarohkeasti hyppäämään 110+ 115 kierroksia kylmiltään.

110cm
  Paikanpäällä oltiin aika ajoissa ja ehdimme hyvin katsomaan loppuun avoien ysikympin ja jotain ponien harrastemestaruudesta. Starttasin metrin alkupäässä ja kipassa sanottiin viimeisen ratsukon jälkeen olevan 20 minuuttia ennen seuraavan alkua. Ajattelin että ehdin hyvin verkkaamaan siinä ajassa, mutta verkassa oli vähän tungosta ja en loppujen lopuksi ehtinyt kuin hypätä pari ristikkoa ja pienen pystyn ennen radankävelyä. Kävelin radan aika rivakasti ja menin verkkaan ottamaan vielä muutamia isompia hyppyjä. Verkka ei ollut mitenkään hyvä. Viimeisellä verkkahypyllä Libre kielsikin okserille ja samalla pyydettiinkin jo radalle niin sanoin vaan äidille että 'Näillä mennään!' 

  Radalle menin ihan jees fiiliksillä. On sitä ennemminkin radalle menty sössien viimeinen verryttelyhyppy. Radalla sai hypätä ykkösen verkkahyppynä ennenkuin aloittaa radan. Hyppäsin verkkahypyn ja aloitin radan. Ykkönen oli okseri portille päin. Kakkoselle oli vähän pitkä tie ja tulin ihan hyvin sisään, mutta viime hetkellä Libre kielsi! Jäin kaarteessa tuijottamaan okserin etupuomia ja kaikki paikan hakemiset jäivät kokonaan ja jätin hevosen yksin. Otin uuden lähestymisen ja päästiin yli ihan hyvin. Kakkoselta oli linja kolmannelle, joka oli pysty. Väliin tuli ihan hyvät askeleet ja hyppy pystylle oli hyvä. Nelonen oli sarj. Pysty- okseri yhdellä laukalla, jolle aloin vähän puskea ja varmistella, koska siellä oli se pirun okseri edessä.. Sarja meni kuitenkin ihan hyvin. Seuraavana vitonen ja kutonen kaarevana linjana, jolle olin suunnitellut viisi laukkaa. Vitosokseri meni ihan hyvin, mutta sitten Libre pisti vauhdin päälle ja kaasutti seuraavalle, joten väliin tuli neljä ja jäin pystyllä hypyst pahasti jälkeen. Kutoseste oli pitkällä suoralla lähestymisellä oleva okseri, jolle tultiin mielestäni ihan hyvin, ehkä vähän tyveen. Radan viimeinen este oli pysty, jolle oli okserilta vähän ahdas tie. Tämä väli ei mennyt ihan nappiin ja oli vähän ruman näköinenkin, mutta pystyn yli mentiin puhtaasti, tosin tulimme ihan tyveen.

110cm
  Radan jälkeen olin kaikkea muuta kuin tyytyväinen! En ollut istunut radalla yhtään hevosen lähellä ja koko rata meni 'jalat irti, kässäri päällä' tyylillä ja erityisesti ärsytti turha kielto ja sen jälkeen rata oli turhan eptasainen rytminsä puolesta. Harkitsin jo hetken jättäväni hyppäämättä kymppiä ja mennä se sijaan avoimeen metrin luokkaan, mutta kympin rata oli kiltin ja kivemman oloinen kuin metrin, mielestäni ja olen jo koko kesän harmitellut kun en ole päässyt sitä kymppiä hyppäämään niin prkl nyt tai ei koskaan!

  Katsottiin sitten joitain ratoja metristä ja mentiin laittamaan Libreä kuntoon. Menin verkkaan tällä kertaa aikaisemmin, jotta ei varmastikaan tulisi kiire. Ehdinkin ennen radankävelyä ottamaan pieniä hyppyjä ja kontrollia sek niiden lisäksi sitten pari isompaa hyppyä pystylle. Radankävelyn vedin taas aika pikaisesti ja sen jälkeen otin verkassa hevosen kuulolle, pari hyppy pystylle ja pari pienemmälle okserille. Välikäyntien jälkeen hyppäsin vielä pari hyppyä ratakorkuiselle pystylle ja radalle.

  Radalla otin taas ennen suorituksen alkua verkkahypyn, joka oli jälleen ykköseste. Tervehdin ja aloitin radan. Ykkönen oli pystyeste, jolle ei ollut mitään ongelmia. Olisin voinut tulla sisään paremmalla laukalla ja hypätä esteen enemmän kohti kulmaa ihan näin pilkkua viilatessa. Kakkonen oli okseri maneesin vieressä ja ajattelin, että napataan taas kaikki okserien etupuomit mukaan, mutta nyt tuli okserille tosi hyvä paikka ja hyvä hyppy! Ehdin jo hymyillä ja mielessäkin kävi etä 'Nyt menee hyvin!' Kolmonen oli pysty kaarevalla linjalla, jolle tuli ihan hyvät askeleet ja hyppy. Nelonen oli okseri pitkällä lähestymisellä ja suunnittelin rataan tutustuessa, että teen sille pienemmnä tien, jotta saan pitkää lähestymistä kutistettua ja hevonen pysyisi paremmin paketissa. Tein tosin jo kolmoselta asti huonon kaarteen ja hevonen tuli silti pitkänä esteelle ja kielto. Mikä ihme tässä nyt mättää, kun näitä toppeja tulee? Otin sitten uuden lähestymisen toisesta suunnasta, jonka tiesin olevan helpompi lähestymisen kannalta ja hyvällä hypyllä yli. Vitonen oli taas pysty, jolle oli ahdas lähestyminen. Kiellosta huolimatta sain tämän välin timimaan tosi hyvin ja pystylle tul ihan hyvä hyppy. Pystyn jälkeen oli toinen samankaltainen ahdas lähestyminen, jossa tuli pietä kiemurtelua ja okserin etupuomi tipahti etusilla. Okserilta oli sitten linja pystylle, joka oli aika harvaksi rakennettu. Tämän välin suunnitelma onnistui jälleen tosi hyvin ja viimeisessä kaarteessa kohti okseria ehti jo mieleen juolahtaa että 'Nyt menee hyvin!' Samassa kuskille tuli ihme fiilis, että Libre alkaa vetää vasemmalle ja menee ohi niin aloin tuuppaamaan ja sarja tulikin sitten alas a ja b-osilta! 

110cm
  Radan jälkeen olin aluksi todella pettynyt, mutta samalla erittäin iloinen sillä mä tein sen! Nyt on se kympin raja ylitetty ja arvatkaahan, se tuntui jopa helpolta! Radalla ei tullut kertaakaan sellainen fiilis, että nyt tulee jotain ihan ylitsepääsemätöntä ja vaikka virheitä ja puomeja tuli niin olen silti loppujen lopuksi hevoseen todella tyytyväinen, koska se hyppäsi koko ajan hyvin ja oli itse varovainen. 

  Nyt ei olekaan pahemmin kisoja tiedossa. Niinisaloon olisin menossa harrasteeseen Librellä, sillä tuttaria en halua startata ilman että olen käynyt jossain treenaamassa ja moni tuntuu sanovan Niinisalon veden olevan vaikea. Vielä haluaisin myös kymppiä hypätä joitkin, mutta missään ei löydy seuraluokkina hyvistä paikoista taikka aluekisojakaan ei paljoa ole eää ulkokentillä, sillä en halua mennä heti hyppäämään kymppiä ahtaaseen halliin. Yksi, mikä kävi mielessä oli Ypäjä Horse Show, mutta saa nähdä. Pekan kisoissa on niin tuskaiset hinnat, että olen vähän karttanut niitä kisojasenkin puolesta.

110cm

9/05/2013

Uutta ja vanhaa samalla kertaa

Nyt on taas kirjoittelu ollut vähän tönkköä. Kauhea kiire on ollut, joten nyt kirjoittelen sitten kun siihen pienen välin olen saanut nipistettyä. Ihan jees tässä on nyt mennyt. Olen ratsastellut molemmilla hevosilla aika säännöllisesti. Äiti on pääasiassa hoitanut Väiskin treenailua ja olen itse mennyt sillä pari kertaa viikossa. Molemmat ovat nyt olleet ihan hyviä. Itselläni on vain nyt ilmennyt paha vinous ja en saa ratsastettua kumpaakaan eläintä kunnolla oikeassa läpi. Sekä Libre että Väiski ovat siis molemmat todella jäykkiä minun kanssani oikeaan kierrokseen ja en vain tunnu saavan sisäjalkaa läpi. Olen koittanut kauheasti kiinnittää siihen huomiota ja korjata ja olen jopa kysynyt äidiltä, että mihin suuntaan kenotan, mutta äiti on vain sanonut että istun tosi suorassa! Ei mulla nyt voi olla kummallakin ihan sattumalta jäykkyyttä samaan suuntaan, joten ihan satasen varma olen että vika on omassa ahterintuntumassa... Saatiin sitten ensi maanantaille apua. Pääsen nimittäin koulutunnille taas pitkästä aikaa korjaamaan istuntaani!

 Aiheesta kukkaruukkuun. Fantsu on alkanut taas tulla pikkuhiljaa omaksi iloiseksi itsekseen töissä ja tänään ja eilen menin jo itse selkäänkin! Pyydettiin siis apua lapsen kanssa, kun oli lingonnut meikäläisen parisen viikkoa sitten ja tehtäväksi saatiin viime viikoksi aloittaa kaikki alusta. Satula on selässä, mutta selkäännousutreenit. Viime viikko siis meni Fantsun kanssa nojaillessa satulaan ja totuttaessa lasta, että selkään voi tulla joku. Tiistaina saatiin sitten uudet ohjeet ja selkäänkin jo Fantsu Anun päästi. Tämän viikon läksy on siis ratsastaa käyntiä ja ravia vähäsen. Ollaan nyt tehty hommaa vähän tehokuurilla ja viimeviikolla Fantsu työskenteli joka päivä. Tällä viikolla kun ollaan selkään päästy niin ajateltiin pikkuhiljaa vähän vähentää taas päiviä kun kyseessä on kuitenkin kasvava lapsi.

Kasvav lapsi kesäaitumella, kun kävin moikkaamassa :)
  Eilen siis nousin itse uudestaan selkään ja sanotaanko että hitusen jännitti! Olin kuitenkin nähnyt, että Anu meni Fantsun selkään ja ratsasti liinan päässä vähän, mutta takaraivoon oli jäänyt idea entä jos sattuu? Niin tyhmältä kuin ikinä kuulostaakaan. Menin kuitenkin selkään ja rentouduin itsekin pikkuhiljaa, kun huomasin, että ei tässä mitään hätää ole, kun osaa lasta tarkkailla. Tänään oli sitten jo itselläkin paljon rennompi olo. Fantsun ilmekin kertoi, että lapsi oli tyytyväinen ja rento, joten mitään syytä huoleen ei ollut ja pääsimme hyvin ravaamaankin. Nyt odotellaan vain ensiviikkoon ja uusiia ohjeita. 

Loppuun vielä pientä kännykän tyhjennystä kuvista;
Väiski ja Väiskin otsapanta, joka äidin oli PAKKO saada!
Prinsessakruunu :3

Libre lähdössä sänkipellolle treenailemaan. 
Heh.. Innostunut yksilö päivän aiheesta :D

Kuraturpa mashien jälkeen :) Raukkaparka ei osaa syödä puurojaan sotkematta koko valtakuntaa.

9/02/2013

Suomenratsujen kuninkaalliset

Näitä postauksia on ollut varmasti jo miljoonassa blogissa tähän mennessä, mutta toivottavasti jaksatte vielä yhden pienen lukea. 

Lähdettiin sunnuntaina aamuselta Ypäjälle ajelemaan ja matkalla keli näytti ihan hyvältä, joissain kohdissa oli satanut, mutta suurimmaksi osaksi oli ihan hyvän oloista. Ypäjälle päästyämme olin aivan ihmeissäni, sillä yleensä olemme saaneet parkkeerata auton ihan rauhassa ja paikalla ei ole ollut paljoakaan porukkaa vielä, mutta nyt koko paikka oli jo ihan täynnä autoja ja ihmisiä! Toki olemme yleensä tulleet paikanpäälle paljon aikaisemminkin, koska olemma halunneet nähdä aina sitten jonkun tietyn suokin, joka olisi eilenkin ollut ori Pilsner, mutta kasvattajakilpailun finaali ratsastettiinkin jo lauantaina..

  Kiertelimme hetken kojuja läpi ja ostimme Horzelta satulavyön pidentimen, koska Väiskillä ei ole riittävän pitkää normivyötä panssarin lisäksi, joten pidennin korjasi ongelman hyvin. Käväisimme sitten estekentällä, jossa meni 4-vuotiaiden estekoe, mutta emme jaksaneet oikein ruveta katsomaan sitä, joten menimme juhlakentän vierelle seuraamaan Kelmin muistoküria. Henkilökohtaisesti noista radoista, jotka näin niin Helkky Ylönen ratsasti mielenkiintoisimman kürin jossa ei kyllä katsominen tullut tylsäksi hetkeksikään!

  Ennen esteluokkien alkamista kävimme pikaisesti kahvilla ja sen jälkeen suuntasimme derbykentän katsomoon. Jonkun ajan päästä menimme kuitenkin jo takaisinpäin juhlakentälle, sillä halusimme nähdä tauon jälkeen ratsastaneen ratsukon, jonka nimi ei nyt muistu mieleeni yhtään! Kävin myös pikaisesti juttelemassa Johannan (Clear round- blogista, löytyy tuosta sivussa olevista linkeistä) ja onnittelemassa hyvästä radasta. Edestakaisin juokseminen jatkuu, sillä kouluradalta suuntasimme taas hetken päästä seuraamaan este SM-osakilpailua. Lähdimme sitten ensimäisen kierroksen jälkeen jo kuitenkin kotiinpäin.

  Kotimatka ei kuitenkaan olisi ollut minkäänlainen ellei oltaisi poikettu vielä Ypäjän keskustan heppakaupoissa. Tai oikeastaan vain Carrus shopissa. Taitaakin olla mun uusi suosikkikauppa ;) Kaikkea kivaa siellä silmiin osui, mutta pidin sitkeästi pintani ja lähdin kaupasta tyhjin käsin! Jonkun ajan päästä tiedättekin sitten syyn ;)

  Ei mikään erikoinen keikka. Kuvaton ainakin, sillä omasta känykästänikin oli loppunut akku, joten en saanut edes sillä otettua yhtään kuvaa kisoista tai paikoista!

9/01/2013

Elokuun Iverit part. 2

Lauantain tunnista jäi kyllä nyt aivan mahtavat fiilikset! Harmittaa, kun videot latautuvat niin ärsyttävän hitaasti, että en pääse jo julkaisemaan niitä!


  Alkuverkoissa Libre oli taas ihan kiva. Vähän turhan lahna ja en saanut ratsastettua sitä oikeaan kierrokseen läpi sitten millään! Aloitettiin sitten samaisella kavalettitehtävällä, kuin eilenkin ja nyt väleihin mahtui ihan superhienosti ja helposti se viisi ja jopa kuusikin laukkaa! Kävi muuten vielä sellainenkin käpy, että kun tein tehtävän toisena ja katsoin että ekana hypännyt hyppäsi myös pienen pystyn, joka siinä oli samaisella ympyrällä(merkattu sinisin viivoin piirrokseen okseriksi, jossa edessä liila viiva eli maapuomi) ja siinä oli apupuomit edessä ja takana. Hyppäsin sen siihen tyytyväisenä ja kun Iver sanoi, että ei sitä Milka niin tuli vain että hups :D Vasempaan kierrokseen kavaletit menivät oikein mallikkaasti, mutta oikealle sitten Libre hyytyi ihan täysin!Sain puskea ja pungertaa rumasti sitä eteenpäin koko ajan kavaleteilla.. 

  Kavalettien jälkeen tultiin sitten sitä pystyä siinä keskellä, joka on siis merkattu kuvaan sinisillä viivoilla okseriksi. Hypättiin pysty ensin oikeasta kierroksesta ja sitten jatkettiin vasemmalle ja tultiin uusiksi vasemmalta. Libre meni tästä harjoituksesta eteenpäin aivan mielettömän hyvin, sillä kun olin nostamassa laukkaa Libre päätti heittää parit tasajalkaa pystyhypyn puolikkaat ja kun ratsastin voimakkaasti sitä eteen ja otin sitten kiinni niin *naps* ja hevonen oli joka suuntaan notkea ja pehmeä ja liikkui omalla moottorilla, enkä joutunut puskemaan taikka potkimaan pätkääkään. Tultiin harjoitus pariin kertaan ja pysty nousi välissä vähäsen.
   Tämän jälkeen liitettiin tehtävään pysty, joka on kuvassa banketin vieressä. Hypättiin pysty siis tuota pinkkiä viivakasaa kohti(=innarisarja) ja käännettiin siitä vasemmalle ja käytiin kääntämässä hyvällä tiellä pystylle, jonka jälkeen pysäytettiin sarjan viereen. Tehtiin tämä harjoitus kertaalleen ja Libre oli ihan hyvä. Pysäytyksessä taisi ottaa vähän nokkiinsa pidätteestä, koska teki pienen tasajalkapompun puolikkaan ennenkuin pysähtyi, vaikka koitinkin ottaa hyvin pienen pidätteen, koska hevonen oli todella herkkä jo pelkälle istunnallekin.

  Kontrollin jälkeen otettiin sitten vielä vähän lisää sitä. Kavalettit vasemmassa kierroksessa ja niiden perään otettiin innari, joka on siis kuvassa tuo pinkki viivaläjä. Innarin jälkeen otettiin sininen pysty banketin viereltä ja siitä mentiin sarjalle. Libre teki tuolla pystylle tosi kivan hypyn, vaikka tulikin lähelle. Sarjalle otettiin sitten kuusi askelta ja Iver olisi halunnut siihen seitsemän, jolloin väliin jäisi enemmän tilaa, mutta sarja toimi silti ihan kivasti. Sarjan jälkeen vielä pysäytettiin suoralla uralla.
 Liitettiin sitten vielä tehtävään sarjan jälkeen yksi kavaleteista(eli se, jolla aloitin koko radan) ja sitten kuvan okseri keskellä kuvaa, joka oli jo nostettu okseriksi. Nyt sain ratsastettua sarjalle seitsemän laukkaa, vaikka Libre vähäsen ampuikin pystylle, mutta sarja meni silti tosi hienosti. Sen jälkeen tuli vähän kiire ottaa kiinni hevosta ennen kavalettia, joka meni ihan jees. Viimeiselle okserille otin sitten kaarteessa puolipidätteen ja tuntui, että Libre meinaa pysähtyä tähän paikkaan eli siis reagoi ja ihan hiton hienosti pidätteeseen! No maiskutin ja puskin sitten siinä tilanteessa ja okserille ammuttiin vähäsen ja kun Iver kysyi että miksi lähdin tekemään näin niin en edes halunnut alkaa selitellä että 'nomuttaku..' vaan otin ohjeet vastaan ja jatkettiin seuraavaan tehtävään.

  Viimeisenä tehtävänä hypättiin okseri, jolta käännettiin sitten oikealle ja sieltä kaarrettiin sarjalle ja sen perään pysty. Lyhyt ja ytimekäs pieni harjoitus, johon Iver nosti vähän ainakin okseria, muut esteet taisivat pysyä samalla korkeudella. Ekalla kerralla Libre oli ihan jees, mutta sarjalla rupesi vahvaksi ja pudotti b-osan sekä hyppy pystylle oli vähän huono, joten tultiin koko homma uusiksi jolloin Libre kyllä hoiti homman niin hienosti että huh! Hyppy okserille oli niin passeli ja mahtava, että levisi hypyn jälkeen omallekin naamalle mieletön hymy! Ehdin onneksi sitten herätä takaisin todellisuuteen ja jatkaa ratsastusta vielä sarjallekin, jolle tuli nyt aika hyvä lähestyminen ja hypyt. Viimeiselle pystylle Libre vastusteli vähän mutta hyppy oli silti hyvä ja terävä.
Libren superjump ♥
  Treenien jälkeen oli kyllä ihan supermahtava olo! Nyt Libre (ja minä) alkaa tuntua valmiilta hypäämään kymppiä ja olenkin jo vähän haaveillut, jos sen johonkin pääsisin starttaamaan vielä ennen hallikautta