5/09/2015

Alamäestä ylämäkeen ja toisinpäin

Alku viikoksi luvattu postaus venähtikin nyt sitten viikonlopulle valitettavasti. Välissä on taas ehtinyt sattua ja tapahtua sekä kiirettä on pitänyt.

Ypäjän kenttäkisoihin oli tarkoitus Libren kanssa lauantaina lähteä mutta suunnitelmiin tulikin viimehetken muutoksia. Sen sijaan lähdimme sunnuntaina Edin kanssa Piikkiöön 1-tason kilpailuihin hyppäämään 80 ja 90cm luokat.

Kisoihin oli alunperin todella vähän ilmoittautuneita mutta jälki-ilmoittautuneiden lista oli sitten venynyt sitäkin suuremmaksi, joten odottelua tulikin yhtäkkiä yllättävän paljon. Menimme paikalle ajoissa, jotta Edi saisi kaikessa rauhassa katsella maisemia ja tutustua ympäristöönsä, vaikka oikeastaan poika ottikin koko homman aika lungisti. Ennemminkin sitä alkoi jo tylsistyttämään koko odottelu!

Verkassa meillä oli myös rutkasti aikaa, joten tein kaiken rauhasa. Ravailin paljon ja laukkasin ja otin muutaman hypyn pystylle ja sen jälkeen toiset pari okserille, jonka jälkeen totesin että turha alkaa vääntämään kun ei ole mitään väännettävää. Edi suoritti kiltisti kaiken pyydetyn ja humpsutteli ihan coolisti menemään. Ennen radalle menoa en sitten enää ottanut edes viimeistä hyppyä, vaikka olinkin välissä ehtinyt hyvin kävellä.

Radan puolella Edi piristyi sitten hiukan. Kentällä oli kaikkea jännää ja alanurkan katoksen Marstall- portti olikin ihan mielettömän pelottava. Katseltiin sitten sitä hetki ennen kuin saatiin lupa aloittaa.

Itse rata oli mukava ja yksinkertainen. Itseasiassa tismalleen sama, minkä hyppäsin viime keväänä Libren kanssa tuolla kisoissa. Sarjan sisälle ei meinattu ekalla yrittämällä mahtua mitenkään sekä seiska pystylle kuski tuuppasi taidokkaasti lähelle mutta uusintaan päästiin silti. En ratsastanut aikaa vaan keskityin nimenomaan tekemään hyvää jälkeä. Sainkin korjattua sarjan sekä yksittäisen pystyn. Viimeiselle esteelle kuitenkin tuli taas tuupattua tyveen mutta lapsi pelasti tämänkin puomin ja tuloksena oli tuplanolla!

Vaikka radalla tulikin muutama oma moka, olen silti aika tyytyväinen siihen miten Edi suoritti. Se unohti kaikki muut ja keskittyi rataan, vaikka kentällä olikin vähän jännää. Hauskinta tässä kuitenkin oli että voitimme luokan! Tai, no emme nyt ihan rehellisesti voittaneet. Ajanotto oli ruvennut präkäämään meidän radan aikana, joten sääntöjen mukaan kun tehtiin nollarata ja aikaa ei ole niin on palkittava ykkösenä. Jaettu ykkönen se oli, mutta ykkönen kuitenkin!
Palkintojenjaossa Edi oli todella fiksusti. Seisoi kiltisti paikallaan ja antoi laittaa rusetin kuin vanha tekijä.

Seuraavaan luokkaan oli jälleen odottelua ja kun verryttelyyn päästiin, tein jälleen aika pikaisen verkan. Kisapäivä oli venähtänyt jo tuossa vaiheessa pitkäksi ja Edillä alkoi ja pikkuhiljaa tassu painamaan. Radalle lähdettäessä hämmästyin vähän kun poika lähti painelemaan niinkin tarmokkaasti kohti ykköstä. Vähän sain sitten ottaa pidätteitä läpi radan mutta niistä ei tainnut puoletkaan mennä läpi.. Sarjaan ei tällä kertaa mahduttu ollenkaan, kun poika lähti viemään kuin riepua. Kutosokserille tein kuitenkin itse virheen lähestymisessä ja toin lähelle, jonka jälkeen Edi taisi ottaa vähän nokkiinsa kun pisti seiskapystylle hanat kaakkoon ja puomit mukaan. Sen jälkeen otin sitten kunnolla pidätteen läpi ja meinasin että edes viimeinen este mennään kiltisti, jotta päästään lopettamaan hyvään. Tuloksena siis 12vp.

Kotiin lähdettiin kuitenkin ihan tyytyväisin mielin, vaikka puomeja kerättiinkin. Takana oli kutienin Edille pitkä päivä.

4 kommenttia:

  1. ei kai librellä ole mitään hätää? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole :) Säikähdyksellä selvittiin onneksi!

      Poista
  2. Siis se kyllä näyttää koko ajan paremmalta! Ihan huimasti oot saanu sitä kehitettyä, hyvä sä! :D Onnee vielä kerran voitosta btw ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanx bro! ♥ Kieltämättä puoli vuotta sitten meile tullut Edi on vain varjo nykyisestä :)

      Poista

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka