8/09/2015

Kerava kenttäkilpailut

Sunnuntaina järjestettiin Keravalla kenttäkisat, jonne lähdimme Libren kanssa. Luokkana hyppäsimme tällä kertaa tuttarin sijasta jo helpon. Meiltä ajaa Keravalle suurinpiirtein kolme tuntia ja helpon koulut alkoivat kello 8.30, oli meilläkin aikainen aamu vaikka oma starttini olikin vasta kymmenen jälkeen.
Koulurata ratsastettiin nurmipohjalla, joka sopii Librelle ihan hyvin yleensä. Nyt Libre ei kuitenkaan ollut tippaakaan kiinnostunut kouluratsastuksesta ja sankari surffaili verryttelyssä menemään aluksi. Epätoivoisesti koitin sitten saada hevosta ohjan ja pohkeen väliin jotenkin. Meidän onneksemme kouluradat taisivat olla jonkun verran myöhässä jo meidän kohdallamme niin sain ihan hyvin aikaa koittaa saada hevosta ruotuun. Loppuvaiheessa sitten irtosikin jo ihan hyvää ravia ja etenkin vasen laukka oli hyvän tuntuista. Oikea ei ollut ihan niin hyvää mutta ei sekää verryttelyn puolella ollut huonoa. 

Radalla ratsastin sitten samantien tuomaripäädyn luokse, jonne Libre ei aluksi meinannut edes haluta mennä. Tuomarin päädystä koko pohja oli aivan mutaista ja liukasta. Ravasin yläpäässä muutaman kiemuran verran että sain hevosen edes menemään sinne päähän asti.

Copyright Melissa Leino

Itse rata ei ollutkaan sitten ihan parhaimmistoamme. Liejuisen pohjan vuoksi Libre ei ainakaan viihtynyt radan puolella pätkääkään ja ravi oli vähän kiireistä läpi radan. Ensimmäinen keskiravi meni lopussa rikki mutta käyntiosuus (joka nyt ei koskaan ole Libren vahvuuksia) oli ihan okei. Käynnin jälkeen laukannostossa Libre kuitenkin nappasi jostain ihan ihme kipinät ja sen sijaan että oltaisiin nostettu kiltisti laukka, alkoi Libre pomppimaan ja pukkaamaan laukannostossa! Mielessä kävi vaan että mitäs hitsiä tässä nyt pitäisi tehdä ja koitinkin vain saada eläintä eteenpäin ja muutaman hypyn jälkeen saatiin jo ihan laukkakin. En uskaltanut ratsastaa yhtään keskiaskellajeja laukassa ja Libre vain surffaili oikean laukan läpi. Vasen laukka sen sijaan oli omasta mielestäni jopa aika hyvää mutta harmin paikka että koko ohjelmassa oli vain pieni pätkä vasenta laukkaa..

Radan jälkeen ei ollut kuitenkaan ihan surkein fiilis, osa kohdista meni pepulleen mutta omasta mielestäni siellä oli ihan hyvääkin. Tuomarin mielestä ei tainnut olla kuitenkaan kun prosenteiksi paljastui vaivaiset 53%. Tulos harmitti mutta minkäs tälle nyt voi. Koulutunteja...?

Melissa Leino


Ennen kuin ehdin kitenkaan edes ajatella kouluprosentteja, jatkoimme esteradalle. Vaihdoimme trailerin luona hokit pois ja laitoimme estesatulan ja suojat. Kävin vielä kentän laidalla kertaamassa radan ja vedin henkeä sekä kävin sen mielessäni läpi. Trailerilla sain käteen isommat kannukset, koska kuulemma nyt ei pienillä söpöillä pallopäillä hypätä! Taisi niistä vähän apuakin olla, sillä esteverkassakin jo Libre oli terävämpi ja reagoi hyvin jalkaan. Pidin verrytteyn aika kilttinä ja  hyppäsin alkuun pari pientä ristikkoa, pari pystyä ja lopuksi nousevaa okseria, joka ei tainnut olla edes ratakrokuinen. Pätkä käyntiä ja yksi pysty ja radalle.



Radalla Libre hyppäsi aika hyvin. Neloseste oli pysty-pysty sarja, jonka a-osalle ajauduimme liian lähelle ja saimme puomin etujaloilla. Sarjan jälkeen tuli pitkällä lähestymisellä okseri, joka oli oikea päänvaiva minulle! Teinkin aika ampumisen okserille, jonka jälkeen tuli vähän tiukkaa ratsastaa seuraavalle pystylle, joka tuli kaarevalla linjalla vastaan viidellä askeleella. Tästä jäljellä oli enää okseri ja viimeinen sarja, jotka menivät puhtaasti. Maalissa siis yhdellä puomilla, mutta maalissa!

Kutoseste
Annika Wall

Tässä välissä oli odotteluaikaa enemmän kuin paljon ja ehdimmekin hyvin hoitaa hevoset ja kävellä maaston. Kävelin maaston loppujen lopuksi kolmeenkin kertaan läpi, jonka jälkeen tuntui kyllä ihan mukavalta lepuuttaa vähän jalkoja ja nukkua pikkuisen ;)

Maaston starttini oli vasta seitsemän jälkeen ja menin maaston verkkaan ihan hyvissä ajoin, jotta ehtisin kävellä hyvin alkuun. Verkkasin loppujen lopuksi aika rennosti. Pyrin laukkaamaan paljon ja otin verryttelyhyppyjä enimmäkseen laavulle ja isommalle tukille. Lopuksi tein vielä muutaman hypyn isommalle sianselälle.

Melissa Leino


Lähtökarsinassa alkoi yhtäkkiä vähän jo jännittämään. En ollut koko verkan aikana jotenkin tajunnut ajatella että oikeasti nyt mennään radalle! Toki radan kävelynkään aikana minulle ei tullut sellainen olo missään kohtaa että rata olisi meille yhtään ylivoimaisen vaikea tai että jotkut esteet olisivat olleet meille järkyttävän suuria. Toki nyt kun jälkikäteen ajattelen niin olisin ihan hyvin voinut alkaa jännittämään kakkosena ollutta pöytää tai kasipöytää (jota kyllä aluksi vähän katselinkin mutta uskoin kun minulle sanottiin että hevoset hyppäävät sen aika hyvin). Muita esteitä oikeastaan ei tule mieleen, mitä olisin voinut sen suuremmin jännittää. Vesi näytti aika vaativalta ratapiirrustuksesta katsottuna. Kaksi vettä, jotka olivat siis esteet 7ab sekä 16abc! Ensimmäinen oli kapea mökki veteen ja ylöshyppy vedestä sekä jälkimmäinen oli tukki veteen, toinen tukki vedessä olevalla saarekkeella sekä viimeisenä veden jälkeen mökki. Maasto ei kuitenkaan ollut helpoimmasta päästä, siinä oli paljon tekemistä mutta milestäni se oli kuitenkin reilu ja aika houkutteleva :D



Pyrin selostamaan maastoradan lyhyesti, nimittäin voisin kirjoittaa kokonaisen romaanin pelkästään maastosta!

Suunnitelma radalle oli hyvin yksinkertainen: Kaikesta mennään yli. Piste. Varmistelinkin muutamassa kohdassa ihan kepillä, kuten ykkösesteellä sekä muutamalla esteellä joiden ajattelin olevan Libren mielestä jänniä.

Ensimmäisele vedelle tein vähän erilaisen tien ja laukkasin ensin veden läpi, jonka jälkeen tulin mökin. Tämä on kuulemma sallittua kun vesi ei ollut liputettu ja se oli meille ihan hyvä vaihtoehto, sillä vesi oli aika tummaa ja Libre vähän väisti sitä ensin sinne mentäessä mutta sen jälkeen möki veteen meni sujuvasti.

On se niin hieno <3

Tämä ja ylempi kuva Annika Wall

Kasipöydälle oli laukkasuoraa mutta otin hevosen kiinni ajoissa ja selvisimme pöydän yli lentämällä! Siihen perään tuli vielä kutosmökki toisinpäin, jonka paikka jäi vähän kauas mutta Libre venyi helposti yli. Mökin jälkeen laukattiin vähän ja tultiin trakehner, jonka lähestymisestä en ole kyllä ylpeä. Sanotaanko että jos Libre olisi siihen pysähtynyt niin mukana en olisi pysynyt! Onneksi ei kuitenkaan pysähtynyt ja jatkoimme matkaa.

Kauempana oli risutrippeli, joka meni sujuvasti ja sen jälkeen taas matkaa laukata ennen seuraavaa linjaa, joka oli taas vähän jännempi yhdistelmä meille. Mäntyhauta, jolta ratsastettiin linjalla penkille ja sen jälkeen coffinin välissä ollut hauta. Otin kaarteessa kunnolla hevosen kiinni ja ylös edestä sekä varmistin vielä esteelle ja Libre hyppäsi reippaasti yli kaiken! Haudalle hyppy oli vähän hassu mutta onneksi tämä ei ole arvostelulaji!

Toiselle vedellekin vielä varmistin mutta Librellä oli jo niin hyvä drive päällä että se eteni hyvin jokaiselle osalle ja pääsimme jatkamaan ilman mitään ongelmia viimeiselle esteelle. Ehdin jo radan aikana saada sellaisen fiiliksen että täähän voi oikeasti onnistua ja niin se onnistuikin! Ei ainuttakaan estevirhettä vaikka yliajasta saimmekin tylsät 6 virhettä mutta ensi kerralla ei sitten enää niitäkään ;)

2 kommenttia:

  1. wohoo hyvä te! ai teillekin tuli yliaikaa? mä aattelin että te menitte niin lujaa nii olisitte ollut varmasti ajassa :D mä otin kans 10vp ku en ruvennu siel pellossa kiihdyttelemää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli se meijän ylimääränen lenkki vedelle valitettavasti kohtalokas :D Olishan se ollu hienoo tehdä pyöree nolla mut pikkuvikoja mut ylpee olen hänestä silti :)

      Poista

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka