10/04/2015

Viimeiset ulkotreenit

Ärsyttävää kirjoittaa koko jana vain miljoona treenipostausta toisen perään mutta minkäs sille voi kun ei ole aikaisemminkaan niitä kirjoittanut. 16. päivä oli siis jälleen Maijan treenit Laitilassa ja nämä treenit olivat otsikonkin mukaan viimeiset treeni ulkokentällä. Kohti maneesikautta siis!

Aloitimme tunnin tekemällä muutamaa kavalettia ympyrällä, tästä on pieni pätkä ekassa videossakin. Tästä siirryttiin hyppäämään suoraa pysty-okseri-pysty linjaa ja teimme molempiin väleihin neljä laukkaa näin alkuun. Edi ei oikein ollut kauhean hyvä tällä tehtävällä. Se jäi hyvin mielellään vahvaksi ja vetämään vastaan ja askelten mahduttaminen väleihin oli enemmän kuin työlästä paikoitellen. Puomeja kolisikin siihen malliin vähän väliä ja mitä mielenkiintoisimpia hyppyjäkin saatiin toisinaan nähdä! Videon viimeinen hyppy olikin sitten jo tosi hyvä okserilla, vaikka sen jälkeen ei niin loisteliaasti loppuun tehtävää tehtykään.



Tästä jatkoimme tekemällä samantien rataa. Ensimmäinen rata meni suhteellisen hyvin. Edi oli kyllä vahva ja sain töitä tehdä kyllä homman eteen mutta hyviä hyppyjä saimme ja ihan hyvän näköistä rataa. Tämän jälkeen teimme vähän isompana rataa ja huh kun se oli tuskaa. Edi alkoi työntää vastaan enemmän heti kun esteet olivat vähän isompia ja jäi tosi helposti pitkäksi ja muutama väli oli senkin vuoksi tosi työläitä ja esimerkiksi sarjalla hevonen vain puski eteenpäni ja vyöryi menemään...



Tässä kohtaa Maija totesi että ei tästä tule mitään, mun on pakko saada pidätteet läpi oikealla hetkellä. Pääsimme siis vaihtamaan kuolaimia ja koska meillä ei itsellämme ollut muita mukana kuin se samainen B-renkainen kolmipala, saimme lainata pessoaa josta Edi ei tykännyt sitten ollenkaan enkä kyllä minäkään.

Kuolaimen vaihdon jälkeen ravailin ja laukkailin sitten hetken ennen kuin jatkoin uudestaan tekemään radan. Paikat olivat ihan hakusessa kun esteille ei enää tarvinnutkaan ratsastaa jarru pohjassa vaan pitikin ratsastaa yhtäkkiä enemmän jalalla ja pääsikin odottamaan estettä. Tuntuman hakeminen myöskin tuolla kuolaimella oli vähän mielenkiintoista. Näistä huolimatta sain kuitenkin ratsastettua ihan ok radan, jonka aikana kerrankin tulivat läpi pidätteet ja tekeminen oli monta kertaa helpompaa.


Tämän videon ratsastus ei ole ehkä sitä parasta mahdollista + hevonen ei ollut kaikista tyytyväivin kuolaimeen, mutta pätin silti julkaista tämänkin videon. Antakaa siis anteeksi erikoiset paikat esteilä ja pieni epätasaisuus, sillä ratsastin ensimmäistä kertaa Ediä tuollaisella (lue:noinkaan vahvalla) kuolaimella, joten tuntuma hevoseen oli aivan erilainen.

Samalla Maija sanoi tunnin jälkeen että nyt täytyy saada oikeasti jarrut toimimaan Edin kanssa ja tottahan tuo on. Ei tästä tule mitään kun herra vie kuskia kuin märkää rättiä perässään pitkin ratoja ja vetää miljoona puomia mukaansa. Saimmekin hommattua testiin itseasiassa heti seuraavalle päivälle kahdet pelhamit. Ensimmäiset olivat Stubbenin jotkut erikoispelhamit jollain ihan ihmesysteemillä, jotka eivät toimineet sitten ollenkaan. Tästä vaihdoimme ihan tavalliseen isovartiseen pelhamiin, jonka kanssa Edi oli yllättävänkin tyytyväinen, joten sillä olemme jatkaneet iloisina.

2 kommenttia:

  1. Ei tuo rata mikään huono olisi jos olisit ollut kädellä vähemmän kiinni ja ratsastanut jalalla reilusti eteen. Nyt jäit vaan pitämään ja pitämään lisää...

    Ehkä vaihtoehtona itse kokeilisin myös pelhamia lyhyellä varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tässä vähän olikin että en saanut kuolaimeen minkäänlaista tuntumaa. En ole myöskään ratsastanut paljoakaan vahvemmilla/vipuvarrellisilla kuolaimilla, joten meno oli senkin puolesta vähän hakemista mutta kyllä tämä tästä :)

      Poista

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka