3/21/2016

Helmikuun ratatreenit

Hypätään noin kuukauden verran ajassa taaksepäin estevalmennukseen, jossa mukana olivat jälleen kerran molemmat hevoset. Viime kerralla olin hypännyt muistaakseni gägillä, mutta todennut pelhamin silti vain paremmaksi vaihtoehdoksi Edin kanssa, joten päädyin jatkamaan sen kanssa.

Verryttelyn jälkeen aloitime tekemällä samantien pientä pystyä, jonka edessä oli noin 3 metrin pääsä pieni kavaletti. Esteen jälkeen ratsastimme laukassa voltin toisen kevaletin ylitse. Edi on yleensä alussa vähän vahva mutta tällä kertaa ei ollut ajatustakaan että poika olisi jäänyt vahvaksi kädelle! Estettä nostettiin muutamaan kertaan ennen seuraavaan tehtävään siirtymistä.

Jatkoimme harjoitusta tekemällä perään okserin ja toisen pystyn, joiden edessä oli myös kavaletit. Emme tehneet kauhean montaa kierrosta tämän tehtävän kanssa mutta  esteitä nostettiin joka kerralla vähän ja Edi saikin viimeisellä kierroksellaan hypätä varmaan sen 100-110cm korkuisia hyppyjä.



Kun selvisimme näistä hypyitä, jatkoimme lyhyellä radalla. Ensimmäisen kierroksen sain hypätä tutulla ja turvallisilla esteillä, jotka olivat about 100-110/115 korkuisia. Onnistuin radalla kaikissa muissa hypyissä paitsi sarjalla. Oikeastaan en onnistunut koko tunnin aikana kertaakaan sarjalla vaan joka ainut kerta tulin todella lähelle b-osaa syystä jos toisesta.

Tulin vielä radan uudestaan isompana. Tällä kertaa sarjalle tullessa tulin jo a-osalle aivan tyveen. Fiksumpi olisi varmaankin kääntänyt heti ohi b-osalta mutta Edi punnersi itsensä urheasti silti yli. Viimeinen linjakaan ei mennyt ihan suunnitellusti kun Edi ei ottanutkaan pidätteitä niin hyvin vastaan ja olimme taas lähellä...

 Näin loistavan suorituksen jälkeen osasin jo arvatakin että saan jatkaa samantien uudelle rundille, joka ei loppujen lopuksi paljoa paremmin mennyt sekään. Tällä kertaa tulin mielestäni ihan hyvin sarjalle sisään mutta väli jäi silti lyhyeksi. Tämän jälkeen heitin kässärin päälle seuraavalle esteelle ja pääsin taas toteamaan että taaksepäin vetäminen ei tuota tulosta ja olimme taas tyvessä.

Loppuun korjasimme vielä viimeistä linjaa jokusen kerran, jotta saataisiin pidätteet läpi välissä ja että kuski ei vetäisi kaarteen jälkeen niistä naruista Edi-raasua ihan esteen tyveen.



Lopulta saimme sitten linjankin toiminaan (ja toisen etukengänkin polkaistua irti) ja Edi hyppäsi todella hienosti ja rohkeasti jälleen koko tunnin ajan. Huomasin samantien että se hypyssä oli ihan uudenlaista voimaa. Muutamaan otteeseen sain pitää ihan kunnolla nimittäin jo kiinni että pysyisin hypyissä mukana!

Siitä huolimatta, että Edi hyppäsi aivan älyttömän hienosti, inhottaa nuo miljoonat huonot hypyt, joista jokainen oli kyllä minun virheitäni. Edi vain kiltisti vetää itsensä joka kerta yli, mikä tekee minulle vielä surkeamman fiiliksen! Se on vaan niin älyttömän rehellinen ja kiltti. Joku kaunis päivä kun oppisin vain ratsastmaan niin saisi sen kaiken laadun siitä irti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka