5/20/2016

Monet valmennukset

Viime kuun valmennuksista on kaikista postaukset kirjoittamatta. Kolmet estetreenit ja yhdet maastoestetreenit siis ovat jääneet kokonaan unholaan kaikilta kiireiltäni (=laiskuudeltani). Maastotreeneistä haluaisin raapustaa oman kirjoituksensa mutta estevalmennuksista ajattelin kirjoittaa nyt aika tiivistetyt kirjoitukset sekä liittää videot kun ne kerran on kuvattukin!

Yhdet valmennukset ehdittiin vielä huhtikuun aikana pitää maneesissa ennen kuin siirryimme ulos hyppäämään. Tällöin aiheena oli jumppasarja sekä sarja, joka oli kiinni seinässä. Kuten yleensäkin, molemmat ratsut olivat mukana ja Libre sai kunnian aloittaa.

Ajattelin alkuun pystyväni sössimään jumppasajan jälkeen neljän askeleen välin okserille vaikka miten mutta näin ei todellakaan ihme ja kummä käynyt. Libre hyppäsi muutenkin tosi kivasti ja itse kuskikin jopa ratsasti paikoitellen muutamia pätkiä.

Pitkällä lähestymisellä ollut pysty aiheutti pari pudotusta ja pientä päänvaivaa kun oma pää ei meinannut jaksaa odottaa vaan piti alkaa liikaa vaikuttaa. Libren kanssa sarja seinän vieressä ei kuitenkaan ollut mikään suuri ongelma. Hiukan Libre väisti seinää muttei todellakaan paljoa.



Edin kanssa taas oli koko tunnin varsinkin takajalat hiukan sekaisin. Laukanvaihdot eivät meinanneet millään tulla kunnolla! Solmussa olleista takajaloista huolimatta Edi kuitenkin hyppäsi reippaasti ja oli aika tarkka, varsinkin jumpan innareilla.

Kuski pääsi sekoittamaan pakkaa kuitenkin ihan tavallisella viiden laukan linjalla ja sainkin siihen esitettyä ärsyttävästi kummankin ääripään. Joko tulin pienesti sisään ja sain ratsastaa eteenpäin viisi tai sitten pari kertaa lensin sisään, jolloin sain napata kunnolla kiinni ne viisi. Videollakin näkyy yksi kerta jossa sain ottaa aika vahvan pidätteen esteiden välissä, jonka vielä pääsinkin korjaamaan.

Seinässä kiinni ollut sarja oli myös Edin mielestä hiukan jännä. Paljoa Edi ei sitä väistänyt mutta sen hiukan enemmän kuin Libre kuitenkin. Muistaen että Edi on "vasta" 7v ja ei ole tainnut aikaisemmin paljoa hypätä seinässä kiinni olleita esteitä.



Tämän jälkeen seuraavat treenit olivatkin vihdoin ja viimein ulkona! Tällä kertaa hyppäsimme rataa, jossa oli tarjolla pitkiä lähestymisiä sekä muutamia linjoja yhdistettynä sarjaan. Libre osasi jälleen kerran olla ihan mahtava ja sen kanssa tekeminen oli todella helppoa ja mukavaa. Muistan itseasiassa että esteelle tuleminen oli joka kerta tosi helppoa, vaikka yhden kiellon saimmekin sarjan a-osalle, joka oli aivan oma mokani kun en tehnyt päätöstä.

Libren kanssa tuolla tunnilla oli kerrankin sellainen olo että ei tämä taidakaan olla ihan niin toivotonta kuin joskus tuntuu. Järkytyn yleensä vieläkin pitkiä lähestymisiä ja varsinkin oksereille saan pitää viimeiseen asti pään kylmänä. Nyt Libren kanssa ei kuitenkaan tainnut tulla ainuttakaan lähestymistä, jossa olisin alkanut työntämään tai "jahtaamaan" esteitä. Istuin ja odotin ja pidin jalat hevosen lähellä. Kerrankin.



Edi oli alkutunnista aika vahva ja sainkin työstää ruunan kanssa jonkun verran että se odotti ja kuunteli ja muutamaan hyppyyn lähdimmekin aivan tuhottoman kaukaa kun Edi vain päätti loikata! Mielestäni Edi oli myös ainakin alkutunnista välillä sarjan sisällä todella kiireinen, mikä ei ainakaan helpottanut lähestymistä seuraavalle okserille.  Töitä, töitä ja töitä niin lopputunnista alkoi Edikin parantua. Radalla meillä ei oikeastaan ollut mitään sen isompia ongelmia, muutamaa paikkaa sain vähän hakea mutta lopputunnista Edi alkoi hyppäämään paljon terävämmin ja tarkemmin sen lisäksi että se jopa odottikin minua muutamaan kertaan ihan oikeasti.



Tässä välissä olimme Libren kanssa Ypäjällä maastotreeneissä, joista ajattelin kirjoittaa sitten ihan oman postauksensa!

Nämä valmennukset olivat viimeiset ennen Maijan äitiyslomaa, joten nyt olemme näiden treenien jälkeen työskennelleet itsenäisesti kisojen välissä kotona puomeilla. Tällä valmennuskerralla aiheena oli kuitenkin vielä kerran jumppaa ja rataa.

Aloitin Edin kanssa ja poika oli taas aivan solmussa jalkojensa kanssa kaarevan jumppalinjan välissä! Pari kertaa raahattiin puomeja mukaamme ihan sujuvasti mutta pikkuhiljaa Edi alkoi taas muistamaan kaikki neljä kappaletta mukaansa. Alkutunnista hyppäsimme jumppalinjaa, jolta jatkoimme neljä laukkaa pystylle. Edi oli taas vähän turhan vahva minun mieleeni mutta muutaman pysäytyksen jälkeen sain hevosta pehmeämmäksi ja odottamaan taas paremmin.

Lopuksi teimme rataa, joka meni Edin kanssa oikeastaan todella hyvin, kuten videoltakin voi nähdä. Edi oli tarkka ja tein itse aika hyviä ratkaisuja esimerkiksi mustalle okserille loppuradasta, jolle oikeasti ratsastin sen paikan kun meinasimme jäädä kauas ja vastapainoksi pystyin kuitenkin odottamaan seuraavalle okserille. Edin tuntiin olin siis taas oikein tyytyväinen. Kyllä se taitaa jo ihan estehevonen pikkuhiljaa olla :)



Libre sen sijaan ei ollut yhtään innoissaan menossa treenaamaan. Koko alkuverryttelyn ajan sankari vain sluipaili ja meni miten sattuu. Ravipuomit oli vaikeita ravissa, joten tarjottiin vain laukkaa ja kun alettiin hyppäämään niin klonks ja klonks kun puomit vain paukkui vaikka kannattimillaan pysyivätkin. Yhtä okseria Libre ei meinannut edes vaivautua korjaamaan, joten jynssäsimme sitä parin kierroksen verran..

Samalla Librellä oli kuitenkin pientä pilkettä menossa mukana, kuten esimerkiksi ensimmäisellä yrittämällä jumppalinjalta pystylle. Maija maiskutti hiukan Libren vieressä kun olin tulossa viittä askelta neljän sijaan ja siitäkös Libre lähti. Hevonen oikeasti näki tilaisuutensa ja ampaisi menemään niin ettei sille voinut muuta kuin nauraa!

Ratakaan ei meinannut millään lähteä rullaamaan ja saimme aloittaa peräti kolmeen kertaan ennen kuin pääsimme kunnolla loppuun asti. Ensimmäisellä kerralla lähdin itse työntämään mustalle okserille, joka hypättiin ennen jumpalle menoa, jolloin Libre kielsi. Toisella kerralla pääsimme aika hyvin okserin mutta Libre ei ollutkaan yhtään menossa jumpalle ja kun jumppalinja olikin nenän edessä oli Libre jalkoineen solmussa siinä! Siinä kohtaa meinasi jo vähän epätoivo iskeä kun homma ei meinannut millään lähteä käyntiin mutta sen jälkeen Librekin alkoi vähän tsemppaamaan onneksi ja teki aika hyvääkin rataa viimeiselle esteelle asti, jolle en itse tehnyt lähestymisessä mitään päätöstä. Näin jo kaukaa että nyt ei ole mitään tälle okserille ja käänsin ympyrän, jonka jälkeen tulin tismalleen samalla tavalla esteelle mutta olin jo kaarteessa itse paljon skarpimpi ja tein jonkun päätöksen paikasta, vaikka siitä puomin nappasimekin. Korjasimme vielä nämä viimeiset okserit, jonka jälkeen pääsimme Librenkin kanssa lopettamaan.



Nämä olivat samalla viimeiset treenit ennen vapun kenttäkisoja Librelle. Ihan parhaimpia fiiliksiä ei saatu esterataa varten mutta ei nyt mitään toivotontakaan oloa.

Nyt kuitenkin vihdoin ja viiimein sain kirjoitettua nämäkin rästiin jääneet treenit, jotka ovat vainonneet minua aina kun olen koneeni avannut. Toivottavasti joku jaksoi nämä lukea. Hattua nostan jos on jaksanut kaikki videotkin katsoa! Tämän jälkeen alkaakin tulla sitten kisapostauksia sekä maastoestetreeneistä postaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka