5/08/2016

Paimio kisat

Lähdimme Libren kanssa hyppäämään 16. päivä Paimioon 1-tason kilpailuihin pitkästä aikaa rataesteitä. Luokiksi olin valinnut 100cm ja 110cm luokat. Kisapaikka oli meille aikaisemmin tuttu viime syksyltä, kun kävimme Edin kanssa siellä kilpailuissa syntymäpäivänäni hyppäämässä mielenkiintoisella arvostelulla olleen luokan, jossa kilpailtiin kahdessa kierroksessa korkeuksilla 100 + 105cm. Kirjoitin kisoista postauksen, jonka pääsee lukemaan täältä.

Nyt kuitenkin tarjolla oli perinteisempiä arvosteluja, joka oli Libren kanssa ihan ok sillä tarkoituksena oli vain saada ratoja alle. Kilpaiupaikalla oli yllättäen aivan hirvittävä tuuli ja esimerkiksi esteiden johteet kaatuilivat välillä, jonka vuoksi järjestäjien oli pakko siirtää ne pois radalta.
Metrin rata oli rakennettu pieneksi ja siinä oli ihan kivoja, selkeitä tehtäviä sekä kivasti tilaa esteiden välissä.



Ilman paineita menin siis verkkaamaan Libren kanssa, vaikka siltikin verkka jäi meidän osaltamme vähän mitään sanomattomaksi. Libre hyppäsi ihan kiltisti ja suoritti kivasti kun tein itsekin oikein mutta en jotenkin saanut vain itsellenikään draivia päälle ja kielsimmeksin kerran verkkapystylle kuskin huiniessa jalat irti ja vain laukkaillessa.

Sain hiukan kuitenkin potkittua itseäni ennen kuin menimme radalle, jonne saimme mennäkin aika juoksulla kun maneesin ovella ollut valvoja ei huudellutkaan tasaisesti, mikä ratsukko oli radalla ja itse kuulutukset eivät maneesiin kuuluneet.



Libre oli aivan hämillään kun yhtäkkiä lähdettiin maneesista ulos hyppäämään tuulisella säällä ja oma ratsastuksenikaan ei ollut mitenkään kehuttavaa tässä kohtaa. Tästä toilailusta huolimatta hyppäsimme nollaa kutosesteelle asti, jolle katsoin kaarteesta ison paikan ja ratsastin eteen. Libre ei ollut ihan samassa ajatuksessa ja lopputuloksena hyppäsimme suoraan esteen läpi! Menossa tiputin toisen jalustimenikin mutta jatkoin sitkeästi vain radan loppuun vaikka sitten sillä yhdellä jalustimella kun en toista jalkaani saanut.



Tuloksena siis neljä virhepistettä ja pieni närkästys vaikka loppujen lopuksi oli myös oma vikani etten pitänyt itsekin huolta siitä, ketä radalla menee. Tähän kaiken kukkuraksi äitikin oli katsonut lähtönumeroni väärin ja ihmetteli, miten me nyt jo radalle jouduttiin! Kuinka osuikin näin miljoona yhteensattumaa samalle kertaa!

Ei auta kuitenkaan itku markkinoilla vaan tarkemmin seuraavaan luokkaan, joka oli siis 110cm. Tämäkin rata oli rakennettu aika pieneksi, vaikka sillä ei loppujen lopuksi ollut nyt edes väliä sen enempää kuin että saamme Libren kanssa esteratoja alle ja hyvää fiilistä.



Verryttelyssä otin ihan rennolla fiiliksellä ja en ottanut edes montaa hyppyä. Sen verran että hevonen oli lämmin ja avuilla ja hyvällä meiningillä ennen kuin menin radan reunalle odottelemaan.

Suunnitelmana oli hypätä vain kiva nollarata. Ykkösesteelle tultaessa Libre otti yhtäkkiä hirvittävän sähköjänismoodin päälle ja rupesi kauhean vahvaksi ja pomppivaksi. Videolla sitä ei niin hyvin näe, mutta selkään eron tunsi askeleessa, miten hevonen muuttui kun sen suoristi ykkösesteelle. Sainkin olla ensimmäiset kaksi estettä normaalia vahvempi jalalla ja kädellä, jonka jälkeen homma alkoi rullaamaan sujuvammin ja pääsimme tasaisempaan rytmiin.

Radalla oli samainen okseri kuin metrissäkin rysäyttämämme kutosokseri, jolle halusin olla nyt erityisen tarkka. Librekin oli myös paljon skarpimpi ja pääsimme sujuvasti okserin yli ilman ylimäräisiä tuuppaamisia tai muitakaan kommelluksia. Ainoa kommellus tuli viimeiselle esteelle, joka oli pahamaineinen trippeli. Ajattelin jo rataa kävellessäni että tälle täytyy oikeasti odottaa mutta sama kävi kuin viime kesänä Niinisalon rataesteillä ja kaksi viimeistä askelta otettiin täysillä! On se nyt kumma kun ei se pää pysy kasassa esteelle, joka jopa sietäisi jopa vähän lähelle tullutta paikkaa.



Nollaradalla kuitenkin tultiin maaliin ja Libre ansaitsi isot taputukset! En ratsastanut aikaa luokassa ollenkaan mutta siitä huolimatta päädyimme lopulta palkintojenjakoonkin! Luokassa oli ilmeisesti vain muutamia nollaratoja ja meidän tuloksemme riitti toiseen sijaan, joten Libre nappasi itselleen taas yhden sinisen ruusukkeen.

Näillä tuloksilla ja fiiliksillä oli hyvä lähteä kauden ekoja kenttäkilpailuja vappuna!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja ja ruusuja, kysymyksiä sun muita reippaasti vain tulemaan! :)
Ethän kirjoita samaa viestiä kahdesti, sillä kommenttisi kiertää ennen julkaisua silmieni alta jolloin pystyn valvomaan ettei blogiin tulisi epäasiallisia kommentteja.
-Milka